Työstressiä on pukannut oikein olan takaa viime aikoina. Se aiemmin mainitsemani organisaatiomuutos on ollut ilmassa roikkumassa erilaisten juorujen ja huhupuheiden varassa jo kuukausi kaupalla. Voitte vaan kuvitella kuinka työntekijöiden terveyden laita on tällä hetkellä. Itse olen oksennellut mahanesteitä ja kärsinyt joko unettomuudesta tai liiallisesta nukkumisesta: tuntuu että uni on ainoa hetki kun mieli on rauhaisa..

Laihahko lohtu on se ettei ketään irtisanota, jos vuosien työ pyyhkäistään menemään ja oman työn tulokset annetaan lahjaksi jollekkin osaamattomalle idiootille. Pahinta tietenkin on että mitään syytä tähän kaikkeen ei ole. Mitään mahdollisuutta vaikuttaa tai muuttua ei ole annettu kun mitään syytä tai vikaa ei ole kerrottu.

Ja vieläkin odotus jatkuu. Huomena se piti saada tietää mutta ei, ei vielä huomenakaan. TULEN HULLUKSI! Ja työmotivaatio on NOLLA!

Okei, oikeasti olen ihan hullun onnellinen siitä että irtisanomisuhkaa ei ole. Tällä hetkellä kun niin monilla koko elämä ja toimeentulo pyyhkäistään menemään niin tilanne on sen suhteen helpottava. Jos vaan se työ(mikä lie tulee olemaan) ja se ö-luokan(ääliö) uusi esimies kelpaa niin jatkossakin saa täällä päivittäin käydä.. ja ihan palkkaa vastaan. Onhan se jotain. Kun saisi vaan TIETÄÄ! Tää epätietoisuus on niin raastavaa.

 

Joulu nyt kuitenkin kohta tulee ja se on mukavaa. Tässä pari vuotta sitten tekemäni joulukranssi.

 

Tähän kranssiin ihastuin ihan täysin, itseasiassa teinkin tämmöisen mutta se oli niin kaunis punaisine ruusuineen etten malttanut sitä maalata mustaksi. Ja sitten annoinkin sen pois kun sitä niin ihailtiin. Että en oikeastaan tehnytkään tällaista eikä minulla nyt ainakaan ole tällaista. Joo, olipa selkeetä. Kuva sivulta http://www.lasmanualidades.com/

 

Ihanaa joulunodotusta ja palataan....