..on http://lospapagayos.blogspot.com/

Muuton syynä on tämän osoitteen hitaus ja hankaluus mm. kuvien kanssa.

Tervetuloa uuten kotiini!

Kiitos ja ylistys että taivaasta tipahti johdon päähän hieman järjen hippusia! Koko syksyn piinannut tuleva organisaatiomuutos peruttiin kokonaan! Voi tätä onnen päivää! Kun tieto päätöksestä tuli ja stressi laukesi viikko sitten pe, alkoi mulla tietenkin heti kaamea flunssa. Ei siinä mitään mutta kun oli vielä koulutusreissu viime viikolla ja minähän menin, taudista huolimatta. Nyt loppuviikko onkin mennyt sängynpohjalla joko yskien tai pahoinvoiden, riippuu otanko yskänlääkettä vai en. Lääkäri totesi että kyseessä on virus joten antibiooteista ei ole apua. Yskänlääke aiheuttaa minulle pahoinvointia mutta auttaa hyvin yskään.

Tässä kiva pinkki virkkaus, mitähän siitä tulee..?

 

Koruja olen väsäillyt myös.

 

Tästä tulee vauvan peitto.

 

Olen ihan hurahtanut tähän bambu-lankaan. Bambu on pellavan lailla hygienisoiva kuitu, eli sopii erittäin hyvin ihoa vasten ja esim. siivousrätiksi. Tästäpä sainkin idean..

 

...tässä vanhasta pellavapöytäliinasta ommeltu tiskirätti, päihittää muuten kaikenmaailman 'vettexit' mennen tullen ja voi pestä koneessa vaikka 90 asteessa jos haluaa. Vierellä siivousrätti joka on virkattu bambu-puuvilla langasta ja on ainakin laminaattilattian puhdistuksessa ihan kymppi. Myös vanha tiskipöytä kiiltää sen kosketuksesta.

 

Tuo turkoosi villalanka on niiiiin ihana... Tuli lämmin kaulahuivi siitä.

 

Ostin joulunodotushuumassani tällaisen lehden, tosi kivoja ohjeita.

 

Meinaan tehdä ainakin tämän..

 

...näistä jotain...

 

...ja jos riittää vielä intoa niin tuo keinuhevonen on aika ihana.

 

Tässä nykyinen ovikoristeeni, eikös olekkin aika ihku..! Ajattelin antaa sen tuliaisena ystävälleni mutta en taida raaskia luopua.. Teen hänelle toisenlaisen.

 

Tässä kokeilu jossa tein jämähelmistä koristeita ja spreijasin kaiken valkoisella. Ihan kiva tuli, ei ehkä sellainen kuin ajattelin mutta kehitttelen ideaa.

 

Heippa taasen hetkeksi!

Työstressiä on pukannut oikein olan takaa viime aikoina. Se aiemmin mainitsemani organisaatiomuutos on ollut ilmassa roikkumassa erilaisten juorujen ja huhupuheiden varassa jo kuukausi kaupalla. Voitte vaan kuvitella kuinka työntekijöiden terveyden laita on tällä hetkellä. Itse olen oksennellut mahanesteitä ja kärsinyt joko unettomuudesta tai liiallisesta nukkumisesta: tuntuu että uni on ainoa hetki kun mieli on rauhaisa..

Laihahko lohtu on se ettei ketään irtisanota, jos vuosien työ pyyhkäistään menemään ja oman työn tulokset annetaan lahjaksi jollekkin osaamattomalle idiootille. Pahinta tietenkin on että mitään syytä tähän kaikkeen ei ole. Mitään mahdollisuutta vaikuttaa tai muuttua ei ole annettu kun mitään syytä tai vikaa ei ole kerrottu.

Ja vieläkin odotus jatkuu. Huomena se piti saada tietää mutta ei, ei vielä huomenakaan. TULEN HULLUKSI! Ja työmotivaatio on NOLLA!

Okei, oikeasti olen ihan hullun onnellinen siitä että irtisanomisuhkaa ei ole. Tällä hetkellä kun niin monilla koko elämä ja toimeentulo pyyhkäistään menemään niin tilanne on sen suhteen helpottava. Jos vaan se työ(mikä lie tulee olemaan) ja se ö-luokan(ääliö) uusi esimies kelpaa niin jatkossakin saa täällä päivittäin käydä.. ja ihan palkkaa vastaan. Onhan se jotain. Kun saisi vaan TIETÄÄ! Tää epätietoisuus on niin raastavaa.

 

Joulu nyt kuitenkin kohta tulee ja se on mukavaa. Tässä pari vuotta sitten tekemäni joulukranssi.

 

Tähän kranssiin ihastuin ihan täysin, itseasiassa teinkin tämmöisen mutta se oli niin kaunis punaisine ruusuineen etten malttanut sitä maalata mustaksi. Ja sitten annoinkin sen pois kun sitä niin ihailtiin. Että en oikeastaan tehnytkään tällaista eikä minulla nyt ainakaan ole tällaista. Joo, olipa selkeetä. Kuva sivulta http://www.lasmanualidades.com/

 

Ihanaa joulunodotusta ja palataan....

Jotkut päivät vaan ovat huonoja. Sellaisena päivänä olen heti aamusta fyysisesti väsynyt, henkisesti pihalla ja töissä tai töiden jälkeen täytyy tietenkin tehdä jotakin jota en haluaisi. En pysty keskittymään, on vaikea olla. En haluaisi olla ihmisten kanssa tekemisissä ja juuri silloin täytyy loistaa sosiaalisilla taidoilla.

Tänään ei ollut sellainen päivä, mutta viime viikolla oli. Jännä juttu muuten että heti seuraavana päivänä oli super hyvä päivä! Olin tarmokas ja täynnä energiaa, nautin työnteosta ja selvittelin ongelmia iloisesti. Toiden jälkeen ei väsyttänyt ja sain paljon aikaiseksi.

Kummallekaan olotilalle ei ollut mitään järjellistä selitystä. Ei edes kuukautiskierrossa ollut mitään mitä syyttää.

Tärkeää on kai vaan se, että osaa tunnistaa ne hyvät ja huonot hetket, päivät, ja ajanjaksot. Itsensä pitäisi tuntea niin hyvin että tietää kuinka silloin on paras toimia. Yleensä niille huonoille päiville kuitenkin sattuu menoja ja tehtäviä joista on suoriuduttava vaikka olo olisi kuinka surkea. Joo, ikuinen koulu. Tämä elämä.

Tänään oli aika ok päivä. Kuitenkin kotimatkalla sain liikenteessä pahan mielen ja suuttumuksen. Pikku juttu. Kotiin tullessani en meinannut mahtua autoni kanssa parkkipaikalle koska a) talomme saneeraajat olivat levittäytyneet ainoan sisäänajotien tukkeeksi ja b) nuori nainen puhui kännykkäänsä niin leveästi etten päässyt kunnolla kääntymään farkulla ahtaalle paikalleni. Rapussa alkoikin sitten naapurien riehakas remonttipärinä. Yleensä en tosiaankaan hermostu tällaisesta mutta jostain syystä nyt tuli tosi p---a olo. Muistin taas elävästi kuinka vihaankaan kerrostalo- ja kaupunkielämää! Juuri kun lauantaina olin hetken ollut jopa sopusoinnussa nykyisen kotini kanssa.

Kotona onneksi odotti ihan ihana rakas pikku papukaijaseni Kaapo joka heti innokkaasti tervehti mammaa. Ja toinenkin ihana yllätys pelasti lopullisesti arjen pikku vastoinkäymisiltä, nimittäin HelmiQ:sta tilaamani paketti oli tipahtanut postiluukusta! http://www.helmiq.fi/verkkokauppa/index.php

Ja tällaisia ihanuuksia siellä oli:

Kökkö kuva taas. Mutta särölasihelmiä ja kirkkaita lasihelmiä värilajitelmana sekä kellopohja josta aion tehdä taskukellon lahjaksi kelloja harrastavalle ystävälleni.

Helmet nauhassa ovat luonnonkivihelmiä; vaaleanpunainen kalkkiturkoosi.

IHANAA!

Ja eikä siinä vielä kaikki, Tänään tulee Ihana Tyra Banks ja ANTM! Jipii!

Palaan piakkoin!

 

 

 

jota lupasin päivityksiin.

Mulla on sydänsuruja, epävarmuutta ja vitutusta. Tällasta tää on. Miksei kaikki voi vaan olla hyvin, mähän oon niin ihana ja täydellisen mukava ihminen, miksi miesten täytyy aina hankaloittaa kaikki selkeet mukavat asiat? No, ei auta kun mukautua uusiin tilanteisiin ja pitää silmät ja sydän auki.

Voi kun vihdoinkin saisin niitä virkkauksia kuviksi asti ja tänne blogiin. Paljon on tullut tehtyä mutta lähinnä kaikkea pientä niinkuin kännypusseja. En vaan ymmärrä noita ohjeita, en tajua mikä siinä on niin vaikeeta? Olen kuitenkin hyvä ompelemaan vaatteita ja saanut siihen jopa koulutuksen. Olen myös teknisesti keskitason lahjakkuus eli hahmotuskyky ei pitäisi olla ihan surkeinta ö-luokkaa. No, täytyy vaan jatkaa harjoituksia.

Tässä kissa jonka kanssa vietin 16,5vuotta elämästäni. Muutama kk sitten loppuivat voimat ja matka maanpäällä päättyi lempeästi lopetuspiikkiin ennen kuin kovat kivut alkoivat. Vatsasta löytyi iso kasvain.

 

Tässä viimeisiä kuvia kun kaikki oli vielä kohtuu hyvin, otettu kesällä 2008. Tuon kuvassa näkyvän viltin muuten kiedoin Jaden ympärille ja kiikutin pikku ruumiin isoon ja syvään hautaan, kaatopaikalle kaivettuun monttuun. Sinne on muutkin eläimet 'haudattu'. En halunnut mitään monumenttia mitä käydään kattomassa, enkä myöskään halunnut jättää ruumista lääkäriasemalle.

 

Tässä kuva jonka haluan laittaa tähän yhteyteen myös. Las Palmasissa kävelimme pojan kanssa ja yhdellä pihalla näimme tällaisen patsaan. Se teki ainakin minuun suuren vaikutuksen ja juuri nyt kun olo on surkea ja haikea, haluaisin maalata tämän koiran tauluksi. Katsotaan saanko aikaiseksi.

Ensi kerralla yritän löytää hieman iloisempia asioita tänne tuotavaksi. Vaikka kylläpä nämä sydänsurut ja muutkin murheet kuuluvat ihmisen ja naisen elämään. Ne voivat olla myös luovuuden ja uuden lähde.